1. Matkan suunnittelu, varaaminen, valmistelu ja tekeminen valokuvia ottaen ja muistiinpanoja kirjoittaen.
2. Muistiinpanojen puhtaaksikirjoitus. Tämä vaihe sisältää mm. matkan aikana käsin kirjoitettujen muistiinpanojen syöttämisen tietokoneelle, sekä matkalla kertyneidem karttojen, muiden paperien, valokuvien ja muistikuvien läpikäynnin muistiinpanoista unohtuneiden asioiden kirjaamiseksi. Lisäksi tässä ja useassa myöhemmässä vaiheessa tarkistetaan monia yksityiskohtia, erityisesti paikannimiä, Googlen ja hakuteosten avulla.
3. Kuvaluettelon kirjoittaminen.
4. Kuvien alustava valinta ja kuvaluettelon täsmentäminen tarpeen mukaan Luettelossa ei mainita jokaista kuvaa yksitellen, vaan vain kohde yleisellä tasolla ja kohteesta otettujen kuvien lukumäärä; jos samasta kohteesta on paljon kuvia, jakoa pitää tarkentaa, ellei sitä ole tehty riittävässä määrin edellisessä kohdassa.
5. Kuvien yksityiskohtainen läpikäynti, alustavaa tarkempi lopullinen valinta ja käsittely sekä kuvatekstitiedoston rungon kirjoittaminen. Kuvien käsittelystä tässä dokumentissa on oma kohtansa. Kuvatekstitiedostosta on lisätietoja kohdassa Tekstieditori. Esimerkkitapauksessa on karsittu 83 % otetuista kuvista.
6. Muun materiaalin käsittely – mm. kartat, risteilyohjelmat ja ruokalistat.
7. Varsinainen kuvatekstien kirjoittaminen ml. kuvakohtaiset lisäsivut.
8. Aineiston lopputarkistus ja siirto web-palvelimelle.

Vuosina 2002-2005 lähes kaikki kuvat on otettu uudemmalla kameralla: Pentax Espio 105SW Date, kompakti kinofilmikamera, jossa 28-105 mm:n (3,75×) zoomobjektiivi. Olin mielissäni polttovälialueen kasvusta. Erityisesti entistä leveämpi laajakulma oli hyvä sisäkuvissa, vaikka aiheutti myös enemmän perspektiivivääristymiä ja vinjetointia (kuvan reunojen jääminen keskiosaa tummemmaksi) .

Kummassakin kamerassa on päivyri, mutta päiväys ei aina erotu taustasta tai rajaus on voinut jättää sen kuvan ulkopuolelle. Joskus päivyri on päivän edellä tai jäljessä, kun kamera on jäänyt väärälle aikavyöhykkeelle. Joskus päiväys puuttuu tai on oudossa muodossa, koska jokin on osunut ahtaassa vyölaukussa olevan kameran painonappeihin. Yleensä päiväys kuitenkin on oikein.

Egyptin matkalla vuonna 2001 oli mukana veljeni Hannu, ja suuri osa tuon matkan kuvista on otettu hänen kinofilmikamerallaan: Petri TTL, jossa kiinteä 55 mm:n objektiivi.

Vuodesta 2006 käytössä on ollut Panasonic Lumix DMC-LX1 -digikamera, kinofilmikameraa vastaava polttovälialue 28-112 mm (4×), useimmin käytetty kuvasuhde 16:9, jolla saadaan käyttöön kennon koko pikselimäärä (myös 3:2 ja 4:3 ovat käytettävissä). Kuvasuhteen vuoksi pidän tätä kameraa edelleen maisemakuvien ottamiseen sopivampana kuin uudempaa Canonia. Vaikka levein laajakulma on sama kuin edellisessä kamerassa, digitaalisuuden ansiosta vinjetointia ei tapahdu.

Vuodesta 2010 edellisen rinnalla on ollut Canon PowerShot G11 -digikamera, joka on huomattavasti herkempi (suurin ISO-arvo normaalisti 3200, hämäräkuvaustilassa 12 800), ja soveltuu sen vuoksi kuvaamiseen vähäisessä valossa ilman salamaa (sen ohella että oli ostettaessa muutenkin Canonin pokkarien huippumalli) – herkkyyden puute on Panasonicin ainoa merkittävä heikkous. G11:n kinovastaava polttovälialue on 28-140 mm (5×).

Vuoden 2002 Italian matkan kameroista on tietoja matkan yhteydessä. Matkamuistoesineiden kuvia on otettu omien kameroiden lisäksi lainatulla digikameralla Olympus C-1 Zoom. Muutama litteämpi esine on "kuvattu" skannerilla.

Muutama kuva on skannattu lainatulla diaskannerilla suoraan negatiivista, tapauksissa joissa riittävän laadukasta suurennosta ei ole paperikuvasta saatu tai paperikuvan rajaus ei ole ollut tyydyttävä.

Syyskuusta 2005 alkaen Epson Perfection 2480 Photo, jolla voi skannata myös suoraan filmistä tai diasta (mitä en tosin ole tehnyt).

Matkailijan rukous on skannattu tekstintunnistusohjelman (OCR) kautta.

• Korvaa sitä, ettei kameroissa ole kovin pitkää teleobjektiivia.
• Auttaa keskittymään oleelliseen.
• Parantaa kuvassa mahdollisesti olevan tekstin luettavuutta (jpeg-formaatti. ei kohtele tekstiä kovin ystävällisesti).
• Sallii alkuperäisen kuvan mahdollisen vinouden korjaamisen.
• Voi auttaa pelastamaan onnistuneen osan osittain epäonnistuneesta kuvasta.
• On välttämätön, jos kuvasta on korjattu perspektiivivirhe.

• Kuvan oikaisu, jos kamera on ollut vinossa kuvaa otettaessa (liiankin tavallista)
• Perspektiivivirheiden tai muiden vääristymien korjaus (ei aina mahdollinen tai järkevä)
• Terävöinti (harvoin digikuvissa, hyvin harvoin terävyyden vähentäminen)
• Kuvan siistiminen retusoimalla (yleensä hyvin pieniä juttuja, joskus melko suuritöisiä muutoksia, kuten varsinaisen kohteen edessä olevien sähköjohtojen häivyttämistä); paperilta skannatuissa filmikameran kuvissa on usein paljon enemmän pientä korjattavaa kuin digikameran kuvissa
• Kontrastin muuttaminen (tarkoittaa melkein aina lisäystä)
• Kirkkauden korjaus (useimmiten gamma-korjaus; tavallisesti kirkastus, joskus harvoin tummennus)
• Värien korjaus (harvoin)
• Rajaus (melko usein) ja pikselimäärän säätö sopivaksi (lähes aina)
• Talletus kahdessa eri koossa jpeg-formaatissa 90 %:n laadulla, suurempi versio kuvasuhteesta riippumatta n. 240 000 pikseliä (vaakakuvana 600 × 400 pikseliä), pienempi versio kuvavalikoita varten reilut 12 000 pikseliä

Jotkin matkakohteet nimineen olivat kartoissa valmiina. Muita on lisätty tarpeen mukaan, minkä jälkeen nimet ja kohteet on kehystetty. Huippuvuorten risteilyn päiväohjelmista on siistitty kopiokoneen jättämiä tahroja, minkä lisäksi alun perin hiukan vinossa ollut teksti on oikaistu skannausvaiheessa. Herakleion – Dubrovnik -risteilyn reittimuutosta koskeva tiedote on kuvattu digikameralla ja sitten muokattu vastaamaan paremmin alkuperäistä.

Paikkojen, henkilöiden ym. nimien kirjoitusasuissa olen yleensä pyrkinyt seuraamaan vakiintunutta suomalaista käytäntöä silloin kun sellainen on olemassa, eli esimerkiksi Zarathustra (ei Zoroaster) tai Kungfutse (ei Confucius), sekä erityisesti Ranskan Guayana (ei Guiana) jos siellä joskus sattuisin käymään. Alun perin muilla kuin latinalaisilla kirjaimilla kirjoitettujen nimien latinoinnissa on joskus suurta vaihtelua, eikä kirjoitusasu ole aina yhtenäinen sellaisissakaan nimissä, jotka tavanomaisesti kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla. Vakiintuneen suomalaisen käytännön puuttuessa käytän muotoa, joka parhaan käsitykseni (eli usein Wikipedian / muun hakuteoksen / Googlen) mukaan on yleisin tai lähinnä alkuperäistä.

Tilan salliessa moniin kuvateksteihin on lisätty huomautuksia, jotka eivät kuulu juuri siihen kuvaan, jonka yhteydessä ne ovat. Ko. matkaa yleisesti koskevat tekstit on merkitty tähdellä ja maahan tai paikkaan liittyvät kädenkuvalla . Muutamassa kuvatekstissä on luentomuistiinpanoja. Tällaiseen ratkaisuun olen päätynyt, koska kyseessä on ensisijaisesti kuvakertomus, eikä ole mitään kuvatekstien ulkopuolista "leipätekstiä", jossa asioita voisi selittää (ellei sellaiseksi katsota joihinkin kuviin liitettyjä lisäsivuja). Jotkin tekstit eivät kuulu mihinkään em. ryhmistä, jolloin koko kappale on sulkumerkkien sisällä.

Joissakin kuvateksteissä on hakasulkujen väliin kirjoitettuja ääntämisohjeita.

Editorilla on kirjoitettu myös matkakuvien pääsivu ja eräitä muita yksittäisiä sivuja, yhteensä 12 kpl, mm. tämä sivu. Vain viittä HTML-sivua yli 1600:sta joudutaan ylläpitämään käsityönä (matkoja lisättäessä).

Kuvakohtaisilla sivuilla kuva toimii myös linkkinä seuraavalle sivulle, joten jos hiirikursori sijoitetaan sopivaan paikkaan, hiirtä ei tarvitse paljon siirrellä.

Versiosta 2.0 alkaen generaattori tuottaa myös kuvavalikot. Tätä varten kuvatekstitiedostoihin on lisätty muutamia ohjaustietoja, minkä lisäksi on tehty kaksi uutta ohjaustiedostoa; yksi matkojen ja toinen karttojen nimiä varten. Muut tarvitsemansa tiedot ohjelma kerää tuottaessaan kuvakohtaisia sivuja. Yksittäisen kuvavalikon kuvien määrä on rajattu enintään 32:een.

Versiosta 2.1 alkaen ohjelma tuottaa myös kuvakohtaiset lisäsivut. Niiden teksti sisältyy kuvatekstitiedostoihin, mutta ohjelma lisää HTML-osuudet. Vaikka sivuja oli vain neljä kun tämä ominaisuus tuli käyttöön, käsin tehtävä ylläpito alkoi käydä liian työlääksi. Nyt sivuja on kolmisenkymmentä.

Toisaalta tämä ohjelma helpottaa suunnattomasti sivuston ylläpitoa ja laajentamista, toisaalta taas koko sivusto on – käytettävyyttä unohtamatta – suunniteltu sitä silmällä pitäen, että tämän ohjelman tekeminen olisi ollut mahdollisimman helppoa. Silti ohjelmaan on aikaa myöten kasautunut toimintoja moninkertainen määrä alkuperäiseen hyvin yksinkertaiseen ajatukseen verrattuna. En pahasti liioittele jos sanon, että tämä ohjelma on koko matkakuvaston tuottamiseen käytetyn järjestelmän sydän.

Vanhemmat selaimet eivät tulkitse tyylisääntöjä oikein, jolloin sivut voivat näyttää kummallisilta. Valitettavasti myös uudemmat versiot voivat muuttaa tulkintaa aikaisemmasta.

Jos käytetään tämän sivuston omia tyylimäärityksiä, kuvatekstit ovat yleensä mustia, mutta joissakin paikoissa teksti on sinistä. Jos hiirikursori viedään sinisen tekstin kohdalle, näkyviin tulee jokin lisätieto, edellyttäen että selain tukee vihjetekstejä.

Sanalle "cascading" olen nähnyt monta kehnoa suomennosta, joista ei juuri synny mielikuvaa siitä, mistä säännöissä on kysymys. Useimmat sanakirjojen antamat suomennokset ovat puutteellisia, ja sopivat huonosti tämän asian selittämiseen. Paremman sanakirjan tutkiminen osoittaa, että sopiva suomennos olisi esimerkiksi "Porrastetut tyylisäännöt", koska jos jotakin määrittelyä ei jollakin tasolla esitetä, se periytyy ylemmältä tasolta. Tämä sopii myös yhteen sen kanssa, että samaa sanaa käytetään kuvaamaan peräkkäisiä vesiputouksia (jollaisista Pohjois-Amerikan Kaskadivuoret ovat saaneet nimensä).

Jos selaimessa ei ole JavaScript-tukea tai se on otettu pois käytöstä, jotkin asiat (kuten kartat ja risteilyjen ohjelmat) eivät toimi, mutta varsinaisten kuvien katselun pitäisi onnistua.

Jos JavaScript on käytössä, kuvakohtaisilla sivuilla pääsee seuraavaan tai edelliseen kuvaan myös näppäimistön nuolinäppäimillä oikealle tai vasemmalle yhdessä Control-näppäimen kanssa (toimii kaikissa selaimissa missä olen kokeillut). Tämä ja joitakin muita navigointivihjeitä kerrotaan käyttäjälle teksteillä, joita näytetään satunnaisesti pystykuvien kuvatekstien yhteydessä. Nuolinäppäimet toimivat samalla periaatteella myös kuvavalikoissa. Lisää navigointiohjeita on erillisellä sivulla.

Kuvien pitäisi olla katsottavissa monella eri resoluutiolla, mutta kuvien pikselimäärä ja erityisesti kuvakohtaisten sivujen asettelu on optimoitu ikkunakoolle 1024×768 pikseliä. Vähän isompien ikkunoiden ei pitäisi aiheuttaa ongelmia, vaikka huomattavasti suuremmassa sivujen asettelu ei näytä hyvältä. Sivuilla voi olla vaikeuksia sopia oletuskokoa pienempään ikkunaan. Jos kuitenkin JavaScript on käytössä, sivujen asettelua yritetään muokata ikkunan leveyden ja korkeuden mukaan: Jos ikkuna on oletuskokoa leveämpi, sivun leveyttä rajataan niin että ulkonäön pitäisi pysyä melko normaalina. Pienemmissä ikkunoissa sivua kavennetaan, asettelua muutetaan ja tarvittaessa kuvaa pienennetään niin, että sivun pitäisi mahtua ikkunaan. Selvästi perus-VGA-tasoa (leveys 640 pikseliä) kapeammissa ikkunoissa voi silti tulla ongelmia. Muut kuin kuvakohtaiset sivut voivat olla liian leveitä vaikka ikkuna olisi vain hiukan perus-VGA:ta kapeampi, mutta ongelmia tästä aiheutunee vain huomattavasti kapeammissa ikkunoissa.

Vanhemmissa Windows-versioissa mm. kuvavalikoissa käytettävät vihjetekstit näytetään oletusarvoisesti fontilla, joka ei tue Unicode-merkistöä riittävän laajasti. Fonttiin ei voi vaikuttaa HTML-koodissa, mutta sen voi vaihtaa näytön asetuksista: Start Menu / Settings / Control Panel / Display / Appearance / Item / ToolTip. En ole tehnyt laajempaa selvitystä, mutta ainakin kotikoneissani "Arial (Central European)" näyttää toimivan moitteettomasti. Uudemmissa Windowseissa oletuksena oleva "Microsoft Sans Serif" sopii myös, mutta vanhempi "MS Sans Serif" EI kelpaa.

Kukin matka varustetaan merkinnällä "UUSI" kolmannen kokonaisen kalenterikuukauden loppuun saakka laskettuna siitä, kun kuvat on julkaistu. Eli esimerkiksi marraskuussa julkaistut kuvat ovat uusia helmikuun loppuun saakka.

Alun perin n. A4-kokoinen todistus kuumailmapallolennosta on skannattu gif-muotoon pienehköllä resoluutiolla.

HTML-generaattori edellyttää, että kuvien numerointi alkaa yhdestä ja etenee yhden välein. Kuvien lisääminen entisten väliin (tai poistaminen) edellyttää siis uudelleennumerointia, jota varten on tehty pieni apuohjelma QBasicillä. Toisella QBasic-ohjelmalla on tehty HTML-muotoinen Ascii / ISO Latin-1 / Unicode -taulukko, josta saadaan eräiden harvinaisempien kirjainten numerokoodit, ja joka on hyödyllinen muissakin yhteyksissä. Kuvatekstien käsittelyä, sivuston palvelimelle siirron valmistelua ym. helpottamassa on myös muutama .bat-tiedosto.