Valdemar IV verottaa Visbytä 1361
Hellqvistin alkuperäinen taulu on iso, leveys n. 3,3 ja korkeus noin 2
metriä, ja kertoo monta pientä tarinaa samalla kertaa. Päätarina on, että
tanskalaiset vierittivät Suurtorille kolme isoa oluttynnyriä, ja Valdemar
vaati että ne oli kolmessa päivässä täytettävä kullalla, hopealla ja muulla
arvotavaralla; jos näin ei tapahdu, kaupunki poltetaan, minkä vuoksi
menettely tunnetaan paloverona. Valdemarin hämmästyksen kerrotaan olleen
suuri, kun tynnyrit täyttyivät jo ensimmäisenä päivänä. Kuvalähde: Wikimedia
Commons.
Maalauksen tärkeimmät virheet ovat:
- Oikealla nähdään valtaistuimellaan kuningas Valdemar IV, jonka muhkea
parta ei kuulunut ajan tapoihin. Myös sanotaan että Valdemar on kuvattu
todellista vanhemmaksi, mutta käsittääkseni noin 41-vuotias mies oli tuon
ajan mittapuun mukaan vanha, ja luultavasti näyttikin siltä.
- Keskellä etualalla on Visbyn pormestari, joka katsoo Valdemaria ja
puristelee käsiään nyrkkiin Valdemarilta piilossa. Vieressä on hänen
vaimonsa ilman päähinettä. Historioitsija Herman Lindqvistin mukaan tuon
ajan Ruotsissa naimisissa oleva nainen olisi ennemmin antanut katkaista
kaulansa kuin olisi lähtenyt ulos hiukset paljaana. Voihan olla niinkin,
että Hellqvist on ollut tavoista tietoinen, mutta haluaa vaimon
päähineettömyydellä viestittää kaupunkilaisten paniikinomaista
tilannetta. Vaimon silmissä on kyyneleitä, joiden erottaminen tällaisesta
pienoisversiosta ei kuitenkaan onnistu. — Lindqvist pitää myös koko
polttamisuhkausta vääristelynä; aivan varmasti Valdemar ymmärsi, että
rikasta hansakaupunkia kannatti verottaa vuosittain, eikä tuhota
kerralla. Vanhin säilynyt kirjallinen tieto Visbyn paloverotuksesta on
1500-luvulta. Tavanomaista veronkantoa Lindqvist pitää uskottavana.
- Oikeassa reunassa on juutalainen kartiomaisine hattuineen tuomassa omaa
osuuttaan veron maksuun. Tuon ajan Ruotsiin oli juutalaisilta pääsy
kielletty (he olivat lainsuojattomia, eli heidän tappamisensa ei ollut
rikos). Ensimmäinen kirjallinen maininta juutalaisesta Ruotsissa on
1500-luvulta. Maalauksessa näkyvä hattu oli yksi niistä nöyryyttävistä
tunnuksista, joita juutalaiset pakotettiin keskiajan Euroopassa
käyttämään, jotta heidät olisi helppo tunnistaa, ja heitä olisi helpompi
vainota.
- Taustan talot eivät ole Visbystä vaan Saksasta (jossa taiteilija asui),
paitsi yksi, mutta sekin on sijoitettu väärään aikakauteen ja väärään
osaan kaupunkia. Talojen takana oleva kaupunginmuuri on kuvattu
suunnilleen oikein.
- Vasemmanpuoleisen tynnyrin vieressä on mäyräkoira, joita ei ollut
olemassa ennen 1500-lukua, eikä Ruotsissa ennen 1600-lukua.
Useat taulun esineistä esiintyvät muissakin Hellqvistin tauluissa, ja
kuuluivat luultavasti taiteilijan omaan maalausmallikokoelmaan. Kaiken
kaikkiaan Hellqvist on aikansa kansallisromanttisen suuntauksen mukaisesti
käyttänyt taiteellista vapautta runsain mitoin luodakseen tunteisiin vetoavan
maalauksen hyvän (pormestariin henkilöityvien visbyläisten) ja pahan
(tanskalaisten, erityisesti Valdemarin) vastakkainasettelusta. Toki tauluun
on käytetty myös paljon työtä ja ammattitaitoa, mutta Visbyssä Hellqvist ei
luultavasti edes käynyt. Ilman virheitään taulu tuskin olisi minusta niin
kiinnostava, että olisin vaivautunut sen tähän matkakertomukseen mukaan
ottamaan.
|