Totuuden suu
La Bocca della Verità
| Mikä |
Totuuden suu on pyöreä marmorilevy, läpimitta 175 cm, paino 1200 kg. Levyyn
kaiverrettu kuva esittää jotakin muinaisen Kreikan tai Rooman jumalaa, mutta
varmuudella ei tiedetä mitä niistä. Levyssä on reiät suun, silmien ja sierainten
kohdalla. Tavallisimpien selitysten mukaan kyseessä on suihkulähteen / yleisen kaivon
osa tai viemärinkansi, mutta asiantuntijat ovat nykyisin lähes varmoja siitä ettei
kumpikaan selitys pidä paikkaansa. Marmorissa on vain vähän merkkejä virtaavasta
vedestä. |
|---|
| Missä |
Totuuden suu on Roomassa, Italiassa, Santa Maria in Cosmedin -nimisen kirkon
julkisivuun kuuluvan pylväskäytävän vasemman päädyn seinässä, johon se sijoitettiin
1600-luvulla. Kirkko sijaitsee Totuuden suun mukaan nimetyn Piazza della Bocca della
Veritàn vieressä. Aukio oli olemassa jo Rooman kaupungin varhaisina aikoina paikalla
pidetyistä karjamarkkinoista johdetulla nimellä Forum Boarium. Kirkko on rakennettu
500-luvulla, ja vaikka se on roomalaiskatolisen maailman pääkaupungissa se on ollut
kreikkalainen kirkko viimeistään 700-luvulta alkaen. Samalla paikalla oli aikaisemmin
Herkuleen temppeli, ja sitä ennen Herakleen (sama henkilö) alttari, joka rakennettiin
useita vuosisatoja ennen Rooman kaupungin perustamista. |
|---|
| Ikä |
Ottaen huomioon kuinka vähän Totuuden suun historiasta muuten tiedetään, sen ikä
ilmoitetaan joissakin lähteissä yllättävän tarkasti: 2200 vuotta. |
|---|
| Nimi |
Keskiajalta lähtien on uskottu, että jos kertoo valheen pitäen kättään veistoksen
suussa, veistos puraisee käden pois. Eri puolilla maailmaa voi nähdä saman mallin
mukaan tehtyjä, vaikkakin pienempiä, kolikoilla toimivia
"kädestäennustusautomaatteja". |
|---|
Loma
Roomassa |
Luultavasti parhaiten Totuuden suu tunnetaan elokuvasta "Loma Roomassa" (1953),
jossa yhdysvaltalaista lehtimiestä esittävä Gregory Peck työntää kätensä Totuuden
suuhun, huutaa hirveästi, ja kun hän vetää kätensä ulos, näyttää siltä kuin se olisi
purtu pois rannetta myöten. Tämä ei kuulunut käsikirjoitukseen, eikä seurannut Audrey
Hepburnin (prinsessa Ann) kirkaisu ollut näyttelemistä. |
|---|
|